Sam Kris

Guitar Improvisioneer / Cinematic Interactor / Word Composer


Ydin tarvitsee valoa


January 3, 2023

Joku on sanonut, että lapset pelkäävät pimeää, mutta aikuiset pelkäävät valoa.

Miksi aikuiset pelkäisivät valoa? Pelkäävätkö aikuiset sitä, että valo paljastaa heidän itsensä sisällä olevaa “pimeyttä” (=pahuutta)? Silloin oletetaan ihmisen uskovan olevansa sisimmässään paha.

En usko, että ihmiset juuri koskaan ajattelisivat noin. Asia on täysin päinvastoin.

Ihminen tietää sisimmässään olevansa hyvä, mutta haavoittunut, ahdistunut, epätoivoinen, herkkä sisin ehkä pitää suojata suojakerroksella (roolilla), joka ilmenee ulospäin esim. sulkeutuneisuutena ja kyvyttömyytenä ilmaista sisintään ja pahaa oloa. Silloin ihminen esittää olevansa kovanahkainen kovanaama.

Ihmisen sisintä suojeleva suojakerros voi olla niin paksu, että se on jopa ihmiseltä itseltään hämärtänyt käsityksen oman sisimmän itsensä perimmäisestä haavoittuneisuudesta. Se voi johtaa siihen, että ihminen rupeaa omaksumaan itselleen käsitystä itsestään “pahana”.

Kaikkein pahimmassa tapauksessa tuo johtaa vääristyneeseen käsitykseen myös muista ihmisistä, minkä seurauksena ihminen ryhtyy pitämäään myös muita ihmisiä samalla tavoin “pahoina”.

Tuollaisesta ajatuksesta voi kasvaa hyvin kielteinen ja ahdistava maailmankatsomus.

Niinpä väittäisin, että useimmat ihmiset eivät suinkaan pelkää valoa, koska ymmärtävät sen kuitenkin tekevän vain hyvää. Jotkut harvat pelkäävät valoa ja pyrkivät jatkuvasti pysymään pimeydessä, koska valo merkitsee heille valtavaa, oman pahasti haavoittuneen sisimmän paljastumiseen sisältyvää riskiä, täydellisen tuhoutumisen riskiä. Jännite on voinut kasvaa niin suureksi, että suunta valoisammalle puolelle elämässä on käynyt heille lähes mahdottomaksi.

Mutta harvemmille ihmisille tuo tilanne on niin pahaksi mennyt. Lisäksi pitää muistaa, että myös niillä harvoilla, jättimäisen, melkoisen paksun ja tiiviin, suojakerroksen taakse piiloutuneilla ihmisillä on toivoa. Pahuutta siellä ytimessä ei ole. Ytimessä on todella pahasti haavoittunut ja haavoitettu lapsi, joka sinnittelee elossa. Mahdollisesti sinnittelee siellä elossa jopa 100-vuotiaaksi asti. Tai yli.

Lapset pelkäävät pimeää. Siksi siellä ytimessä, jonne valo ei pääse paksun suojakerroksen läpi, voi olla sillä lapsella vähän paha olla.

****


Back to Writings menu.